Valokuitu on yhtä tärkeää kuin sähkö ja vesi – Kyläverkkohankkeella rakennettiin kuituverkko Rantasalmeen

Rantasalmen kunta teki vuonna 2015 päätöksen, josta yritykset, kuntalaiset ja vapaa-ajan asukkaat kiittävät vuosikymmeniä.

 

Periaatteessa päätöksenteko on helppoa. Kuntapäättäjien ei tarvitse vastata kuin yhteen kysymykseen: haluaako kunta olla kiinni maailmanmenossa myös tulevaisuudessa?

Vuonna 2015 Rantasalmen kunnanvaltuusto vastasi kysymykseen myöntävästi. Se päätti käynnistää kyläverkkohankkeen, jossa rakennettiin yhdeksän kilometriä valokuituverkkoa Rantasalmen keskustaajamaan. Ratkaisu on vaikuttanut merkittävästi koko kunnan tulevaisuuteen.

– Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat nykyään yhtä tärkeä elementti kuin sähkö ja vesi. On nykymaailmassa pysymisen edellytys, että tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa, Rantasalmen kehittämispäällikkö Johanna Keränen sanoo.

Ennen 2010-luvun puoliväliä valokuitua ei vielä ollut saatavilla Rantasalmen asukkaille ja yrityksille – alueella olevista valokuitukaapeleista ei ollut vielä kattamaan koko kunnan tietoliikennetarpeita.  Kuten moni muukin Suomen kunta, Rantasalmi sijaitsee kaukana kasvukeskuksista ja sen väestö on pieni. Sellaisille alueille valokuituverkko ei rakennu markkinaehtoisesti, vaan kunnan oma aktiivisuus on tärkeää.

Rantasalmen kunta päätti hakea verkon rakentamiseen hanketukea ELY-keskukselta. Tuen hakeminen kannattaa kaikille osapuolille, sillä se laskee valokuituverkkoon liittymisen hintaa.

Vaikka valokuituverkko rakennettaisiin julkisena hankkeena, kiinnostuneita yksityisiä asukkaita ja yrityksiä tarvitaan silti.

– Meillä valokuituverkkoon halusi heti liittyä noin 170 taloyhtiötä ja pienkiinteistöä eli noin 650 huoneistoa. Se on tämän kokoiselle kuntataajamalle hyvä määrä. Myöhemmin liittyjiä on tullut lisää, sillä valokuituyhteys on nyt pientalokaduilla valmiina, Keränen kertoo.

Kaikkiaan Rantasalmen kyläverkko maksoi 600 000 euroa, josta Rantasalmen kunnan osuus oli 126 000 euroa ja operaattoriksi kilpailutuksen perusteella valitun savonlinnalaisen BLC Telecomin 180 000 euroa. Loput kustannukset kattoi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman myöntämä vajaan 300 000 euron tuki.

Paikallinen operaattori BLC Telecom rakensi Rantasalmen verkon avaimet käteen -periaatteella ja huolehti myös liittymien myynnistä asiakkaille. Keränen iloitsee siitä, miten paljon parempaa arkea ja uusia mahdollisuuksia valokuituverkko on antanut kunnan keskustaajaman yrityksille ja vakituisille asukkaille. Olennaista on ollut palvella paremmin myös kunnan tulevaisuudelle tärkeitä vapaa-ajan asukkaita.

– Koska olemme kesäasutuspaikkakunta, mobiiliverkko kuormittuu merkittävästi enemmän kesäisin ja se on saanut yhteydet pätkimään, Keränen kuvailee.

Rantasalmi hyötyy edelleen vuosia sitten tekemästään päätöksestä – kyläverkkohankkeen mahdollistama kuntataajaman valokuituverkko laajenee uusille asuinalueille BLC Telecomin kanssa toteutettavin jatkohankkein.

 

Kerran valokuitu, aina valokuitu – Valokuitu on huippunopea, energiatehokkain ja tutkitusti toimintavarma

Yhteystyyppi ratkaisee! Mobiiliyhteyden varassa nettiä käyttävät kokevat yli kaksi kertaa yleisemmin verkkohäiriöitä kuin valokuidun käyttäjät. Vain murto-osa valokuitua käyttävistä olisikin enää valmiita luopumaan valokuituyhteyksistään. Valokuitu lisää elämänlaatua, helpottaa arjen sujuvuutta ja tuo mm. palvelut lähellesi.

Tutkimuksemme* mukaan 93 % suomalaisista on sitä mieltä, että luotettavasti toimiva internet on tärkeä. Verkkoyhteyksien häiriöillä on valtavan iso merkitys yksittäisen yrityksen ja koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Häiriöiden kanssa ei tarvitse eikä kannata vain yrittää tulla toimeen, ongelmiin löytyy ratkaisuja. Joskus viat löytyvät laitteista tai kodin langattomasta verkosta, mutta yhteystyypin valinnalla on ratkaiseva merkitys. Valokuituyhteys on huippunopea ja tutkitusti toimintavarma.

 

 

Valokuitu on monin verroin mobiilia ympäristöystävällisempi

 

Uusien älylaitteiden valmistus kuormittaa ympäristöä ja luonnonvaroja todella paljon, ja siksi laitteiden elinkaarta pitäisi pystyä pidentämään merkittävästi. Tutkimukset** osoittavat, että pelkkä mobiilitekniikalla toteutettu verkko kuluttaa moninkertaisesti enemmän energiaa kuin valokuituverkko. Siirrettyyn datamäärään suhteutettuna kuituverkko on satoja kertoja energiatehokkaampi kuin mobiiliverkko, koska kuituverkossa siirretään enemmän dataa kuin mobiilissa.

 

Valokuitu mahdollistaa sujuvan etätyön

 

Etätöissä täytyy työvälineiden ja verkkoyhteyden olla kunnossa. Luotettavan valokuituyhteyden ansiosta videopalaverit sujuvat pätkimättä, minkä lisäksi valokuituyhteyden tiedonsiirtokyvyn luotettavuus ja nopeus on muihin teknologioihin verrattuna ylivoimainen.
Jos halutaan sujuvaa ja tuottavaa etätyöntekoa, niin valokuidulle ei ole vaihtoehtoa. Valokuitu on vakain, energiatehokkain ja luotettavin yhteys.

Kun huippunopean ja toimintavarman valokuituyhteyden makuun on päässyt, ei siitä halua enää luopua. Näin todistaa myös tutkimuksemme. Vain murto-osa valokuitua käyttävistä olisikin enää valmiita luopumaan valokuituyhteyksistään. Luotettavasti toimiva tietoliikenneyhteys on kaiken a ja o.

 


LÄHTEET:
*Finnet-liiton Suomi tarvitsee kuitua -hanke teetti Kantarilla tutkimuksen valokuidusta ja verkkoyhteyksistä maaliskuussa 2021. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Vastaajia kyselyssä oli 1050. Hankkeen verkkosivuilla julkaistaan sisältöä tutkimuksessa esiin nousseista teemoista.

** Rise Research Institutes of Sweden

Tökkiikö netti? Viisi faktaa verkkohäiriöistä

Pätkivällä ja hidastelevalla verkkoyhteydellä palvelut tökkivät ja ruudulla pyörivä latausympyrä tulee turhankin tutuksi. Mutta mitä tästä ilmiöstä oikeastaan tiedetään? Tässä artikkelissa kerrotaan tutkittua tietoa suomalaisten kokemista verkkohäiriöistä*.

 

1. Verkkoyhteyden häiriöt ovat yleinen riesa

 

Suomalaiset pitävät luotettavasti toimivaa verkkoyhteyttä suuressa arvossa. Lähes kolmannes meistä kuitenkin kärsii pätkivästä tai hidastelevasta kotiverkkoyhteydestä.

 

2. Hidastelu vaikuttaa palveluiden laatuun

 

Epäluotettavasti toimiva nettiyhteys aiheuttaa ongelmia erityisesti suoratoistopalveluiden katselulle. Mobiiliyhteyden varassa suoratoistopalveluja käyttävät kärsivät vakavista verkkoyhteyshäiriöistä yli kaksi kertaa valokuidun käyttäjiä useammin. Pätkivä netti heikentää myös videopuheluiden laatua sekä häiritsee etätöiden tekemistä ja verkkopalveluiden käyttöä.

 

3. Verkkohäiriöissä on alueellisia eroja

 

Pätkivä ja hidasteleva netti piinaa erityisesti maaseutukunnissa asuvia. Maaseutumaisissa kunnissa asuvat kokevat jatkuvia verkkoyhteyshäiriöitä yli kaksi kertaa yleisemmin kuin suomalaiset keskimäärin.

 

4. Valokuidun käyttäjät kokevat vähiten häiriöitä

 

Yhteystyyppi ratkaisee! Mobiiliyhteyden varassa nettiä käyttävät kokevat yli kaksi kertaa yleisemmin verkkohäiriöitä kuin valokuidun käyttäjät. Vain murto-osa valokuitua käyttävistä olisikin enää valmiita luopumaan valokuituyhteyksistään.

 

 

5. Valokuitu lisää vetovoimaa – luotettavasti toimiva netti tarjoaa vapautta ja mahdollisuuksia

 

Verkkoyhteyden häiriöillä on suuri merkitys yritysten, yhteisöjen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Luotettava ja nopea netti lisää alueen vetovoimaa ja tukee alueellisen tasa-arvon toteutumista sekä monipaikkaisen asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia.

Maaseutukunnassa valokuitua käyttävistä noin kaksi kolmannesta arvioi valokuidun lisäävän mahdollisuuksia etätyön tekemiseen. Valokuidun koetaan myös helpottavan työnteon ja maaseudulla asumisen yhdistämistä, avaavan mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja tuovan alueelle uusia asukkaita.

Häiriöiden kanssa ei tarvitse eikä kannata vain yrittää tulla toimeen, ongelmiin löytyy ratkaisuja. Joskus viat löytyvät laitteista tai kodin langattomasta verkosta, mutta yhteystyypin valinnalla on ratkaiseva merkitys. Valokuituyhteys on huippunopea ja tutkitusti toimintavarma.

 

Tarkista valokuidun saatavuus Loviisan, Porvoon, Lapinjärven ja Myrskylän alueella tästä.

 


*Finnet-liiton Suomi tarvitsee kuitua -hanke teetti Kantarilla tutkimuksen valokuidusta ja verkkoyhteyksistä maaliskuussa 2021. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Vastaajia kyselyssä oli 1050. Hankkeen verkkosivuilla julkaistaan sisältöä tutkimuksessa esiin nousseista teemoista.

 

Milloin olet viimeksi päivittänyt Sulo sähköpostin salasanan?

Sähköpostilaatikon salasana on hyvä päivittää säännöllisesti. Rikolliset keksivät entistä ovelampia keinoja kalastella salasanoja, ja jos käytät samaa salasanaa useassa palvelussa, on huijarin helpompi päästä käsiksi tärkeisiin henkilö- ja tilitietoihisi. Kannattaa siis aina käyttää eri salasanoja eri palveluissa.

Jos et pitkään aikaan ole vaihtanut sähköpostilaatikon salasanaa, kannattaa toimia nyt.

 

Millainen on turvallinen salasana?

 

Hyvä salasana on riittävän pitkä ja se sisältää isoja ja pieniä kirjaimia, erikoismerkkejä ja numeroita. Voit myös käyttää kokonaista lausetta, joka on vaikea arvata mutta helppo muistaa – aina parempi jos käytät puhekieltä tai murretta.

Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta löydät vinkkejä, miten keksit hyvän salasanan:
https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/pidempi-parempi-nain-teet-hyvan-salasanan

 

Näin päivität Sulo sähköpostin salasanan

 

  • Mene osoitteeseen oma.sulo.fi ja kirjaudu sisään tunnuksilla, jotka sait tehdessäsi sopimuksen sähköpostin käyttöönotosta (jos olet vaihtanut salasanaa, käytä uusinta).
  • Sulo sähköpostin salasanassa voit käyttää 6-32 merkkiä (salasanaan vaaditaan pieniä ja isoja kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä).
  • Jos sinulla on useita Sulo-sähköpostilaatikoita, kannattaa vaihtaa kaikkien salasanat. Jos et koskaan ole vaihtanut pääkäyttäjän salasanaa, kannattaa tämäkin tehdä. Pääkäyttäjän salasanan sait palvelun käyttöönoton yhteydessä. HUOM! Pääkäyttäjän tunnuksella kirjaudut myös omahallinta.fi-sivustoon, jossa hallinnoidaan kaapeli-tv-maksukanavia.
  • Jos olet unohtanut pääkäyttäjän salasanan, ole yhteydessä asiakaspalveluumme.
Haaga-Helia Porvoon opiskelijat Laura Junna (vasemmalta), Adele Collin, Amanda Puuronen, Sofia Sulonen ja Reetta Laakkonen suunnittelevat markkinointikampanjaa etäyhteydellä Nina Frein kanssa.

Paikallisilta paikallisille – LPOnetin iso yhteistyöprojekti Haaga-Helia Porvoon ja porvoolaisten yritysten kanssa

LPOnet on aloittanut kattavan projektin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Projektin tarkoituksena on vahvistaa LPOnetin tunnettavuutta ja näkyvyyttä Itä-Uudellamaalla. Projektin toimenpiteet aloitettiin jo kevättalvella 2020 yhdessä paikallisten yritysten Storymasterin ja markkinointitoimisto Haven Porvoon kanssa. Tämän jälkeen Haaga-Helia Porvoo Campuksen opettajat liittyivät mukaan projektin suunnitteluun. Päävastuu opettajina toimivat Maria Vickholm ja Juhana Isohanni. Syksyllä opiskelijoille kerrottiin projektin olevan lukukauden yksi tärkeimmistä toteutuksista osana “Myynti ja Markkinointi” -kurssia.

Projektissa suuri osa tapaamisista on tapahtunut pelkästään etänä. LPOnetin myynti- ja markkinointijohtaja Mats Åminne toteaa, että etätyöskentely on jo ennestään tuttua yritykselle. Yrityksessä hoidetaan noin puolet työtehtävistä etänä ja loput paikan päällä konttorilla. Åminne korostaa, että tämä luo joustavuutta työntekoon tietyn aikarajan sisällä.

Vaikka etäolosuhteet eivät ole uutta LPOnetille, niin koko projektin toteuttaminen etäolosuhteissa on aiheuttanut joitakin haasteita muun muassa vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa olisi ollut helpompaa kasvotusten.

 

LPOnetin myynti- ja markkinointijohtaja Mats Åminne toteaa että projekti opiskelijoiden kanssa on vienyt enemmän aikaa kuin oli ajatellut, mutta se on silti ylittänyt odotukset ja tuonut uusia näkökulmia.

 

Eri projektiryhmien ideointi ja uudet luovat tavat toteuttaa markkinointia ovat inspiroineet LPOnetiä. Åminne pohti, että näitä toimintatapoja voisi käyttää myös jatkossa monipuolisemmin esimerkiksi Instagramissa ja YouTubessa.
Vaikka projekti opiskelijoiden kanssa on vienyt enemmän aikaa kuin LPOnet oli ajatellut, se on silti ylittänyt odotukset ja tuonut uusia näkökulmia. Åminne korostaa projektityöskentelyssä projektin hallinnan tärkeyttä, kommunikointia eri ryhmien välillä sekä ennakointia.

Opiskelija Reetta Laakkonen kommentoi projektia seuraavasti: “Projekti on ollut yksi mielenkiintoisimmista ja se on antanut paljon työkaluja tulevaisuuden työelämää varten. Projektityöskentely oikean yrityksen kanssa on opettanut ennakointia, joustavuutta sekä kommunikointitaitoja. Kaiken kaikkiaan projekti on ollut hyvin antoisa ja vaatinut paljon.”

 


Blogipostauksen ovat kirjoittaneet Haaga-Helia Porvoo Campuksen opiskelijat Adele, Amanda, Laura, Sofia ja Reetta.

Iso kuva: Haaga-Helia Porvoon opiskelijat Laura Junna (vasemmalta), Adele Collin, Amanda Puuronen, Sofia Sulonen ja Reetta Laakkonen suunnittelevat markkinointikampanjaa etäyhteydellä Nina Frein kanssa.

Alueen vetovoima on valokuidun varassa – tulevaisuudessa toimivan verkkoyhteyden rooli vain kasvaa

Suomen pitkät välimatkat, vaihteleva maasto ja sääolosuhteet sekä jatkuvasti kasvava tietoliikenne asettavat digitaaliselle infrastruktuurille korkeat vaatimukset. Toimiva verkkoyhteys on alueen vetovoiman kannalta kriittinen – ja tulevaisuudessa sen rooli vain kasvaa.

 

Huippunopea nettiyhteys tuo palvelut ekologisesti lähelle ihmistä ja tukee energiatehokkaiden ratkaisujen rakentamista. Luotettava valokuituyhteys mahdollistaa toimivat verkkopalvelut joka puolella harvaan asuttua Suomea ja edistää siten alueellista tasa-arvoa. Valokuituverkkojen rakentaminen tukee paikallista yritystoimintaa ja monipaikkaista asumista. Kattavaa valokuituverkkoa tarvitaan myös tulevaisuuden mobiiliyhteyksien rungoksi.

– Jokaiseen asuin- ja yrityskiinteistöön sijainnista riippumatta tarvitaan nopea ja luotettava nettiyhteys. Sellainen, jonka kapasiteetti on lähes loputon ja johon sää ei vaikuta, sanoo Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.

Mikäli verkkoyhteyksiin ei panosteta valtakunnallisesti, osa tulevaisuuden palveluista ei ole kaikkialla saavutettavissa ja epätasa-arvo alueiden välillä syvenee.
– 10 vuoden kuluttua verkkoyhteys on asumisen kannalta kaikkein tärkein, siihen kytkeytyvät niin sähkö- kuin vesiverkostokin. Kunnollinen verkkoyhteys vaikuttaakin hyvin voimakkaasti alueen elinvoimaan, toteaa Matilainen.

Matilainen muistuttaa, että tulevaisuuden tietoliikenneverkon rakentamiseksi tarvitaan yhteistyötä. Alan toimijoiden sekä päättäjien ja vaikuttajien on yhdessä panostettava valokuituliittymien rakentamisen edistämiseen ja siten varmistettava alueellinen vetovoima ja tasa-arvo.

 

Puolen miljardin investointi valokuituyhteyksiin

 

Suomi tarvitsee kuitua -hankkeen taustalla olevan Finnet-liiton jäsenyhtiöt aikovat investoida valokuituyhteyksiin 500 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Investoinnin voimin puolet Suomen miljoonasta omakotitalokiinteistöstä sekä tuhannet 5G-tukiasemat voitaisiin liittää huippunopeaan valokuituverkkoon.

Tällä hetkellä Suomen tietoliikenneyhteydet nojaavat voimakkaasti mobiiliverkkoon. Suomi tavoittelee nousua tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi, mutta on kiinteiden laajakaistayhteyksien osalta vielä alle EU:n keskitasoa.

Digitaaliset palvelut, etätyöt sekä etäkoulutus yleistyvät ja kasvavat kiihtyvällä tahdilla. Jotta tilanne ei kehittyisi palvelukehityksen pullonkaulaksi, ovat Finnet-liittoon kuuluvat kotimaiset tietoliikenneyhtiöt ilmoittaneet olevansa valmiita mittaviin valokuituinvestointeihin.

– Edellisen kymmenen vuoden aikana jäsenyhtiömme investoivat valokuituun jo noin 300 miljoonaa euroa. On hienoa nähdä kotimaisten yhtiöiden kasvattavan investointivalmiuttaan, vaikka ajat ovatkin kaikille kovat, Matilainen kertoo.

Digi-infra tarvitsee ponnahdusalustaa valtiolta

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Kiinnostaako rantaloma? Jos tätä olisi kysytty kuluttajilta 50 vuotta sitten, olisi suurin osa vastannut, ettei sellaista ole ollut tarjolla eikä moinen edes kiinnosta. Vaikka matkaa olisi tarjottu, ei sinne olisi lähdetty. Sama ilmiö näkyy nyt Traficomin vuosittaisessa viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksessa valokuidun osalta: 36 %:lle kyselyyn vastanneista ei ole tarjottu valokuituliittymää eikä valokuitu heitä kiinnosta. Samassa tutkimuksessa 26 %:lle oli tarjottu valokuituliittymää, mutta sitä ei ollut hankittu. Kertooko kyselytulos kuitenkaan aidosti valokuidun kiinnostavuudesta?

Kun katselee tilastoja, on kuituliittymien määrä Suomessa kasvanut viidessä vuodessa 400 000 liittymällä ja mennyt jo perinteisten kupariliittymien ohi. Myös kuituliittymien käyttäjien määrä on kasvanut jo vuosia. Vuosittain tuhannet kuluttajat vaihtavat mobiilioperaattoria paremman liittymän toivossa. Valokuidun makuun päässeet ovat sen sijaan tyytyväisiä – kun kuituliittymä on, ei siitä haluta luopua. Toinen lähes yhtä selvä merkki valokuitumarkkinan kiinnostavuudesta on se, että kansalliset ja kansainväliset infrasijoittajat ovat viimeisen kahden vuoden aikana sitoutuneet rahoittamaan Suomen kuituverkkojen rakentamista sadoilla miljoonilla euroilla.

 

Harvaan asutussa Suomessa kuituinfraa ei rakenneta vain markkinaehtoisesti

 

Valtion ensi vuoden talousarvioon on Laajakaista kaikille -hankkeen jatkoa varten korvamerkitty viisi miljoonaa euroa. Tällä rahalla pitäisi rakentaa valokuituverkkoa niille alueille, missä markkinaehtoisuus ei toteudu. Valtiovarainministeriö näyttää siis uskovan, että suurin osa Suomen laajasta ja harvasta asutuksesta tulee rakennettua markkinaehtoisesti paikallisten operaattoreiden toimesta tai kansainvälisten sijoittajien tuella. Laajakaistahankkeelle korvamerkityt määrärahat eivät nimittäin edistä Suomen tavoitteita EU:n digitaalisen infran kärkimaana juuri ollenkaan.

Samaan aikaan valtio ottaa ennätysmäärän velkaa, jota on perusteltu sekä elvytyksellä että korjausvelan purkamisella. Velanotto tulevaisuusinvestointeihin ei ole huono asia näin matalien korkojen aikana, jos aidosti siirrytään käyttämään uusia toimintatapoja, hyödynnetään digitalisaatiota maksimaalisesti sekä samalla lisätään verotuloja tai pienennetään julkisen sektorin rahoitustarvetta tulevaisuudessa.

 

Osa koronarahoista tulee suunnata huippunopean kuituinfran rakentamiseen

 

EU:n tasolla päätettiin kesällä satojen miljardien koronaelvytyksestä. Yhtenä tärkeänä painopistealueena on juuri nopeiden kuituverkkojen ja 5G-yhteyksien rakentamisen edistäminen.

Valokuituinfran merkitys tulevaisuudessa on monilla alueilla vastaava kuin perinteisten sähköverkon, rautatien ja tieinfran. Jos aiomme Suomessa pitää kilpailukyvystämme kiinni, niin viimeistään koronaelvytysmiljoonien suuntaaminen huippunopean kuituinfran rakentamisen edistämiseen on tulevaisuuden kannalta kestävä valinta. Samalla kun viemme kodit ja työpaikat digi-infrassa Euroopan kärkeen, parannamme myös 5G-verkon tarvitsemien tukiasemien peittoaluetta.

 

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
p. 044 722 8210
@Jarmo_Matilai

Valokuidulla etätyö onnistuu

Etätyön ja -opiskelun räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt monet. Viimeistään nyt huomataan miten tärkeässä roolissa toimiva nettiyhteys on. Moni on esimerkiksi törmännyt mobiiliyhteyksien rajoituksiin nettikäytössä, kun alueella on monta käyttäjää. Mobiiliverkossahan kaikki käyttäjät jakavat saman yhteyden lähimpään tukiasemaan, mikä vaikuttaa rajoittavasti nopeuteen ja luotettavuuteen.

Toimivin ja luotettavin nettiratkaisu on valokuitu. Valokuitu tarjoaa tasaisen ja vakaan yhteyden, jonka nopeus on mitä luvataan. Onhan jokaiselle asiakkaalle varattu oma muista riippumaton kaista. Valokuidulla on myös tulevaisuustakuu – vaikka nopeusvaatimukset jatkuvasti kasvavat, teho riittää vielä vuosikymmeniksi eteenpäin.

 

Suopajärven perhe valitsi valokuidun

 

Porvoolaisen Suopajärven perheen jatkuva ongelma oli nettiyhteyksien hidastelu ja pätkiminen. Nettiyhteys ei riittänyt sekä vanhempien etätyöskentelyyn että lasten opiskelu- ja viihdekäyttöön. Perheen äiti Titta toimii lentoliikenteen lähiesimiehenä ja tietokoneohjelmien etäkäytön häiriöttömyys sekä etäpalaverien sujuminen ovat äärimmäisen tärkeitä.

Suopajärvet ottivat yhteyttä LPOnetin myyntiin ja päädyttiin ainoaan toimivaan ratkaisuun: valokuituliittymään ja sen yhteyteen liitettyyn langattomaan lähiverkkoon. Näin huippunopea nettiyhteys on käytössä langattomasti koko kiinteistössä, sekä tietokoneissa että mobiileissa laitteissa.

Valokuituratkaisun toimivuudesta kertoo paljon Titan lopputoteamus: ”Meidän perheelle tämä LPOnetin valokuitu on ollut oikeastaan ainoa mahdollinen ratkaisu ja sillä on meillä saatu perherauhakin pysymään.”

 

Katso videolta, miten valokuitu muutti Suopajärven perheen arkea

 

 

Oletko kiinnostunut valokuidusta?

 

Tarkista täältä voitko saada LPOnetin valokuidun kotiisi.

 

Näin Penttisen perheen omakotitaloon asennettiin valokuitu Porvoossa

Penttisen perhe Porvoon Hamarissa oli pitkään kärsinyt huonoista nettiyhteyksistä ja heikosta tv-signaalista. Perheen nuoriso harrasti myös nettipelejä, johon kaistanleveys ei riittänyt.

Asiaan haluttiin ratkaisu, ja kun LPOnet tarjosi alueelle valokuituliittymiä, perhe päätti tarttua tilaisuuteen. Valokuidun nopeuteen ei esim. naapureiden netinkäyttö vaikuta, koska jokaiselle valokuituasiakkaalle on varattu oma, muista riippumaton kaista. Valokuitu on myös kestävä ja varmatoiminen ratkaisu tulevaisuuden kasvavia tiedonsiirtotarpeita ajatellen.

Valokuidun asennustyöt omakotikiinteistöön aloitettiin ulkotöillä tuomalla kaapeli talolle. Perhe yllättyi siitä, miten siististi ja nopeasti kaivuutyöt suoritettiin. Tontille ei tuotu isoa kaivinkonetta, vaan kaivuu ja peittäminen onnistui siististi melkeinpä jälkiä jättämättä.

 

Seuraavaksi LPOnet:in asentaja saapui paikalle tekemään itse valokuidun kytkentätyöt. Kaapeli vedettiin pinta-asennuksena sille seinälle, johon läpivienti tuli. Asentaja ja perhe kävivät huolellisesti läpi minne on sopivinta asentaa sisäpuolen valokuitumodeemi ja siihen kohtaan tehtiin myös läpivienti. Siisti pieni reikä, ja kuitu oli jo kiinteistön sisäpuolella juuri oikeassa kohdassa. Läpivientireikä tiivistettiin vielä asianmukaisesti, ettei sadevesi pääse rakenteisiin.

 

Tämän jälkeen näyttävä modeemi asennettiin seinään jakorasian yhteyteen. Näin voitiin kytkeä modeemi talon omaan tv-johtoverkkoon. Penttisten talo on monikerroksinen ja siksi asennettiin myös niin sanottu mesh-verkko, eli pari tyylikästä johdotonta laajenninta, jotka varmistavat sen, että wifi-verkko toimii koko talossa. Hyvästi takkuileva netti!

 

Kaksi tuntia LPOnet:in asentajan saapumisesta televisiosta seurattiin häiriöttömiä HD-tv-lähetyksiä ja nautittiin nopeasta netistä koko talossa. Eikä edes tarvinnut siivota, koska asennustyöt oli tehty niin siististi.

 

 

 

Katso video asennuksesta

 

Oletko kiinnostunut valokuidusta?

 

Tarkista valokuidun saatavuus sinun kotiisi tästä.

 

Yhteiskunnan uusi normaali vaatii valokuitua

Valokuitu on ainoa keino varmistaa oikeasti riittävä nettiyhteys sekä mahdollistaa tasa-arvoiset ja nopeat verkkopalvelut. Mobiili ja kiinteä yhteys eivät ole joko tai valinta – molempia tarvitaan. Myös poikkeusoloissa valokuituinvestointeihin on syytä panostaa.

 

Etäteknologioita on hyödynnetty kevään aikana ahkerasti työpaikoilla ja kodeissa. Koulujen digiloikka käynnistettiin lähes yhdessä yössä, ja monelle etätöihin siirtyminen on muuttunut uudeksi normaaliksi. Miten tietoliikenneyhteyksissä riittää tulevaisuudessa kaistaa kaikkien palvelujen pyörittämiseen? Poikkeusolojen jälkeen on aika siirtyä pysyvästi tulevaisuuteen. Valokuidulla on siinä keskeinen rooli.

Toimintavarma ja huippunopea valokuituyhteys on välttämättömyyshyödyke, joka varmistaa, että verkon palvelut pelaavat. Liiketoiminnalle laajakaista on kriittinen. Yhteyksien pitää olla tietoturvallisia ja oikea-aikaisia, mutta myös kapasiteetiltaan riittäviä. Nopea ja toimiva valokuituverkko varmistaa palveluiden toimivuuden.

 

Kuitu tuo alueellista tasa-arvoa

 

Muuttoliikenne maaseudulta kaupunkeihin ja kasvukeskusten voimakas kasvu ovat lisänneet alueellista eriarvoisuutta. Investointien painopiste kun usein on siellä, missä on paljon maksavia asiakkaita. Kunnissa kamppaillaan vielä pitkään sen kanssa, miten verkkoon siirtyvät palvelut käytännössä jatkossa järjestetäänkään.

Meillä Suomessa tietoliikenneyhteyksien kehittämistä on dominoinut 1990-luvulta lähtien markkinaehtoinen malli. Investoinneissa ja yhteyksien kehittämisessä on satsattu mobiiliteknologiaan ja samalla luotettu siihen, että operaattorit kehittävät myös alueellista tietoliikenneinfraa. Nyt tarvitaan monien tuttujen rakenteiden purkamista ja uudelleen muotoilua; samalla on uusien investointipäätösten aika.

Monilla on se käsitys, että 5G tarjoaa valokuidulle korvaavan vaihtoehdon. Todellisuudessa 5G-verkko vaatii kuitenkin toimiakseen entistä kattavamman valokuituverkon: tukiasemia pitää olla aiempaa tiheämmin ja niiden tulee olla kytkettynä valokuituverkkoon, jotta päästään luvattuihin huippunopeuksiin. Voikin siis sanoa, että ellei lähellä ole valokuituverkkoa, ei sinne tule 5G-verkkoakaan. Molempia tarvitaan.

Markkinavetoinen tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ei yksin riitä lisäämään alueellista elinvoimaa. Sellaiset tahot, joille koko Suomen kehittäminen on tärkeää ja ihmisten tasavertainen kohtelu keskeistä, ovat valmiita investoimaan valokuituun. Finnet-liiton jäsenyhtiöt investoivat valokuituun viime vuonna noin 35 miljoonaa euroa.

Alueet, joissa on satsattu valokuituyhteyksiin, nousevat uudessa normaalissa voittajiksi. Hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet tehostavat alueen työllisyyttä ja mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymistä. Valokuitu on keino lisätä alueellista vetovoimaa ja tietoliikenneyhteyksien tasavertaisuutta.

 

Kuidun keskeinen rooli huoltovarmuudessa

 

Kun maailma on bittejä, huoltovarmuus kytkeytyy vahvasti tietoliikenneyhteyksiin. Valokuitu tuleekin nähdä nykyistä vahvemmin huoltovarmuuden uutena, keskeisenä resurssina. Huoltovarmuuteen liittyy vahvasti data ja digitaalisuus, vaikka sitä yhä vieläkin tarkastellaan yksipuolisesti toimivana tieverkostona, ruoan riittävyytenä tai sähköverkon toimivuutena. Nykyinen poikkeustilanne on näyttänyt sen, että yhteiskuntamme varautumiskykyä tulee parantaa panostamalla investointipääomia myös kuituverkkoon.

Kauanko sitten kestää ja mitä se vaatii, että kattava kuituverkko saadaan koko Suomeen? Tuleviin poikkeustilanteisiin varautuminen edellyttää pikaisia valokuituinvestointipäätöksiä. Kun löytyy tahtoa, päätöksiä voidaan tehdä nopeastikin. Pelkän pakon ei kannata antaa olla hallitseva ajuri päätöksissä.

 

Valokuitu on digiloikan ponnistusalusta

 

Ennustan, että vuoden päästä valokuituyhteyksissä eletään vilkkaita aikoja. Suomessa on käynnistynyt paljon uusia ja mielenkiintoisia kokeiluja, joissa palveluja tuotetaan täysin uudella tavalla, digitaalisesti. Esimerkiksi osa kuntien palveluista on siirtynyt hybridimalleihin, jotka toteutetaan osittain verkon yli. Valokuidun rakentaminen kiihtyy ja uutta investointihalukkuutta on ilmassa. Myös kodeissa ja työpaikoilla etäratkaisuja on viety askel eteenpäin ja samalla on alettu toteuttaa uusia virtuaaliteknologiaratkaisuja.

Kaikkea, mitä etänä voidaan tehdä, ei vielä täysin tunnisteta ja nähdä, mutta näkökenttä laajenee. Uudessa normaalissa on otettu valokuidun avulla ainakin reilu puoli askelta eteenpäin, ellei jopa ihan loikka. Digiloikka ei onnistu ilman riittävää kiinteää yhteyttä ja hypyn onnistumiseksi kaikille tarvitaan valokuitua. Voimme aidosti keskittyä loikkaukseen, kun kapasiteettia ei tarvitse miettiä.

 


Kirjoittaja:

Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry, p. 044 7228 210, jarmo.matilainen (at) finnet.fi