Alueen vetovoima on valokuidun varassa – tulevaisuudessa toimivan verkkoyhteyden rooli vain kasvaa

Suomen pitkät välimatkat, vaihteleva maasto ja sääolosuhteet sekä jatkuvasti kasvava tietoliikenne asettavat digitaaliselle infrastruktuurille korkeat vaatimukset. Toimiva verkkoyhteys on alueen vetovoiman kannalta kriittinen – ja tulevaisuudessa sen rooli vain kasvaa.

 

Huippunopea nettiyhteys tuo palvelut ekologisesti lähelle ihmistä ja tukee energiatehokkaiden ratkaisujen rakentamista. Luotettava valokuituyhteys mahdollistaa toimivat verkkopalvelut joka puolella harvaan asuttua Suomea ja edistää siten alueellista tasa-arvoa. Valokuituverkkojen rakentaminen tukee paikallista yritystoimintaa ja monipaikkaista asumista. Kattavaa valokuituverkkoa tarvitaan myös tulevaisuuden mobiiliyhteyksien rungoksi.

– Jokaiseen asuin- ja yrityskiinteistöön sijainnista riippumatta tarvitaan nopea ja luotettava nettiyhteys. Sellainen, jonka kapasiteetti on lähes loputon ja johon sää ei vaikuta, sanoo Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.

Mikäli verkkoyhteyksiin ei panosteta valtakunnallisesti, osa tulevaisuuden palveluista ei ole kaikkialla saavutettavissa ja epätasa-arvo alueiden välillä syvenee.
– 10 vuoden kuluttua verkkoyhteys on asumisen kannalta kaikkein tärkein, siihen kytkeytyvät niin sähkö- kuin vesiverkostokin. Kunnollinen verkkoyhteys vaikuttaakin hyvin voimakkaasti alueen elinvoimaan, toteaa Matilainen.

Matilainen muistuttaa, että tulevaisuuden tietoliikenneverkon rakentamiseksi tarvitaan yhteistyötä. Alan toimijoiden sekä päättäjien ja vaikuttajien on yhdessä panostettava valokuituliittymien rakentamisen edistämiseen ja siten varmistettava alueellinen vetovoima ja tasa-arvo.

 

Puolen miljardin investointi valokuituyhteyksiin

 

Suomi tarvitsee kuitua -hankkeen taustalla olevan Finnet-liiton jäsenyhtiöt aikovat investoida valokuituyhteyksiin 500 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Investoinnin voimin puolet Suomen miljoonasta omakotitalokiinteistöstä sekä tuhannet 5G-tukiasemat voitaisiin liittää huippunopeaan valokuituverkkoon.

Tällä hetkellä Suomen tietoliikenneyhteydet nojaavat voimakkaasti mobiiliverkkoon. Suomi tavoittelee nousua tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi, mutta on kiinteiden laajakaistayhteyksien osalta vielä alle EU:n keskitasoa.

Digitaaliset palvelut, etätyöt sekä etäkoulutus yleistyvät ja kasvavat kiihtyvällä tahdilla. Jotta tilanne ei kehittyisi palvelukehityksen pullonkaulaksi, ovat Finnet-liittoon kuuluvat kotimaiset tietoliikenneyhtiöt ilmoittaneet olevansa valmiita mittaviin valokuituinvestointeihin.

– Edellisen kymmenen vuoden aikana jäsenyhtiömme investoivat valokuituun jo noin 300 miljoonaa euroa. On hienoa nähdä kotimaisten yhtiöiden kasvattavan investointivalmiuttaan, vaikka ajat ovatkin kaikille kovat, Matilainen kertoo.

Digi-infra tarvitsee ponnahdusalustaa valtiolta

Kirjoittaja: Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry

Kiinnostaako rantaloma? Jos tätä olisi kysytty kuluttajilta 50 vuotta sitten, olisi suurin osa vastannut, ettei sellaista ole ollut tarjolla eikä moinen edes kiinnosta. Vaikka matkaa olisi tarjottu, ei sinne olisi lähdetty. Sama ilmiö näkyy nyt Traficomin vuosittaisessa viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksessa valokuidun osalta: 36 %:lle kyselyyn vastanneista ei ole tarjottu valokuituliittymää eikä valokuitu heitä kiinnosta. Samassa tutkimuksessa 26 %:lle oli tarjottu valokuituliittymää, mutta sitä ei ollut hankittu. Kertooko kyselytulos kuitenkaan aidosti valokuidun kiinnostavuudesta?

Kun katselee tilastoja, on kuituliittymien määrä Suomessa kasvanut viidessä vuodessa 400 000 liittymällä ja mennyt jo perinteisten kupariliittymien ohi. Myös kuituliittymien käyttäjien määrä on kasvanut jo vuosia. Vuosittain tuhannet kuluttajat vaihtavat mobiilioperaattoria paremman liittymän toivossa. Valokuidun makuun päässeet ovat sen sijaan tyytyväisiä – kun kuituliittymä on, ei siitä haluta luopua. Toinen lähes yhtä selvä merkki valokuitumarkkinan kiinnostavuudesta on se, että kansalliset ja kansainväliset infrasijoittajat ovat viimeisen kahden vuoden aikana sitoutuneet rahoittamaan Suomen kuituverkkojen rakentamista sadoilla miljoonilla euroilla.

 

Harvaan asutussa Suomessa kuituinfraa ei rakenneta vain markkinaehtoisesti

 

Valtion ensi vuoden talousarvioon on Laajakaista kaikille -hankkeen jatkoa varten korvamerkitty viisi miljoonaa euroa. Tällä rahalla pitäisi rakentaa valokuituverkkoa niille alueille, missä markkinaehtoisuus ei toteudu. Valtiovarainministeriö näyttää siis uskovan, että suurin osa Suomen laajasta ja harvasta asutuksesta tulee rakennettua markkinaehtoisesti paikallisten operaattoreiden toimesta tai kansainvälisten sijoittajien tuella. Laajakaistahankkeelle korvamerkityt määrärahat eivät nimittäin edistä Suomen tavoitteita EU:n digitaalisen infran kärkimaana juuri ollenkaan.

Samaan aikaan valtio ottaa ennätysmäärän velkaa, jota on perusteltu sekä elvytyksellä että korjausvelan purkamisella. Velanotto tulevaisuusinvestointeihin ei ole huono asia näin matalien korkojen aikana, jos aidosti siirrytään käyttämään uusia toimintatapoja, hyödynnetään digitalisaatiota maksimaalisesti sekä samalla lisätään verotuloja tai pienennetään julkisen sektorin rahoitustarvetta tulevaisuudessa.

 

Osa koronarahoista tulee suunnata huippunopean kuituinfran rakentamiseen

 

EU:n tasolla päätettiin kesällä satojen miljardien koronaelvytyksestä. Yhtenä tärkeänä painopistealueena on juuri nopeiden kuituverkkojen ja 5G-yhteyksien rakentamisen edistäminen.

Valokuituinfran merkitys tulevaisuudessa on monilla alueilla vastaava kuin perinteisten sähköverkon, rautatien ja tieinfran. Jos aiomme Suomessa pitää kilpailukyvystämme kiinni, niin viimeistään koronaelvytysmiljoonien suuntaaminen huippunopean kuituinfran rakentamisen edistämiseen on tulevaisuuden kannalta kestävä valinta. Samalla kun viemme kodit ja työpaikat digi-infrassa Euroopan kärkeen, parannamme myös 5G-verkon tarvitsemien tukiasemien peittoaluetta.

 

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
p. 044 722 8210
@Jarmo_Matilai

Valokuidulla etätyö onnistuu

Etätyön ja -opiskelun räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt monet. Viimeistään nyt huomataan miten tärkeässä roolissa toimiva nettiyhteys on. Moni on esimerkiksi törmännyt mobiiliyhteyksien rajoituksiin nettikäytössä, kun alueella on monta käyttäjää. Mobiiliverkossahan kaikki käyttäjät jakavat saman yhteyden lähimpään tukiasemaan, mikä vaikuttaa rajoittavasti nopeuteen ja luotettavuuteen.

Toimivin ja luotettavin nettiratkaisu on valokuitu. Valokuitu tarjoaa tasaisen ja vakaan yhteyden, jonka nopeus on mitä luvataan. Onhan jokaiselle asiakkaalle varattu oma muista riippumaton kaista. Valokuidulla on myös tulevaisuustakuu – vaikka nopeusvaatimukset jatkuvasti kasvavat, teho riittää vielä vuosikymmeniksi eteenpäin.

 

Suopajärven perhe valitsi valokuidun

 

Porvoolaisen Suopajärven perheen jatkuva ongelma oli nettiyhteyksien hidastelu ja pätkiminen. Nettiyhteys ei riittänyt sekä vanhempien etätyöskentelyyn että lasten opiskelu- ja viihdekäyttöön. Perheen äiti Titta toimii lentoliikenteen lähiesimiehenä ja tietokoneohjelmien etäkäytön häiriöttömyys sekä etäpalaverien sujuminen ovat äärimmäisen tärkeitä.

Suopajärvet ottivat yhteyttä LPOnetin myyntiin ja päädyttiin ainoaan toimivaan ratkaisuun: valokuituliittymään ja sen yhteyteen liitettyyn langattomaan lähiverkkoon. Näin huippunopea nettiyhteys on käytössä langattomasti koko kiinteistössä, sekä tietokoneissa että mobiileissa laitteissa.

Valokuituratkaisun toimivuudesta kertoo paljon Titan lopputoteamus: ”Meidän perheelle tämä LPOnetin valokuitu on ollut oikeastaan ainoa mahdollinen ratkaisu ja sillä on meillä saatu perherauhakin pysymään.”

 

Katso videolta, miten valokuitu muutti Suopajärven perheen arkea

 

 

Oletko kiinnostunut valokuidusta?

 

Tarkista täältä voitko saada LPOnetin valokuidun kotiisi.

 

Näin Penttisen perheen omakotitaloon asennettiin valokuitu Porvoossa

Penttisen perhe Porvoon Hamarissa oli pitkään kärsinyt huonoista nettiyhteyksistä ja heikosta tv-signaalista. Perheen nuoriso harrasti myös nettipelejä, johon kaistanleveys ei riittänyt.

Asiaan haluttiin ratkaisu, ja kun LPOnet tarjosi alueelle valokuituliittymiä, perhe päätti tarttua tilaisuuteen. Valokuidun nopeuteen ei esim. naapureiden netinkäyttö vaikuta, koska jokaiselle valokuituasiakkaalle on varattu oma, muista riippumaton kaista. Valokuitu on myös kestävä ja varmatoiminen ratkaisu tulevaisuuden kasvavia tiedonsiirtotarpeita ajatellen.

Valokuidun asennustyöt omakotikiinteistöön aloitettiin ulkotöillä tuomalla kaapeli talolle. Perhe yllättyi siitä, miten siististi ja nopeasti kaivuutyöt suoritettiin. Tontille ei tuotu isoa kaivinkonetta, vaan kaivuu ja peittäminen onnistui siististi melkeinpä jälkiä jättämättä.

 

Seuraavaksi LPOnet:in asentaja saapui paikalle tekemään itse valokuidun kytkentätyöt. Kaapeli vedettiin pinta-asennuksena sille seinälle, johon läpivienti tuli. Asentaja ja perhe kävivät huolellisesti läpi minne on sopivinta asentaa sisäpuolen valokuitumodeemi ja siihen kohtaan tehtiin myös läpivienti. Siisti pieni reikä, ja kuitu oli jo kiinteistön sisäpuolella juuri oikeassa kohdassa. Läpivientireikä tiivistettiin vielä asianmukaisesti, ettei sadevesi pääse rakenteisiin.

 

Tämän jälkeen näyttävä modeemi asennettiin seinään jakorasian yhteyteen. Näin voitiin kytkeä modeemi talon omaan tv-johtoverkkoon. Penttisten talo on monikerroksinen ja siksi asennettiin myös niin sanottu mesh-verkko, eli pari tyylikästä johdotonta laajenninta, jotka varmistavat sen, että wifi-verkko toimii koko talossa. Hyvästi takkuileva netti!

 

Kaksi tuntia LPOnet:in asentajan saapumisesta televisiosta seurattiin häiriöttömiä HD-tv-lähetyksiä ja nautittiin nopeasta netistä koko talossa. Eikä edes tarvinnut siivota, koska asennustyöt oli tehty niin siististi.

 

 

 

Katso video asennuksesta

 

Oletko kiinnostunut valokuidusta?

 

Tarkista valokuidun saatavuus sinun kotiisi tästä.

 

Yhteiskunnan uusi normaali vaatii valokuitua

Valokuitu on ainoa keino varmistaa oikeasti riittävä nettiyhteys sekä mahdollistaa tasa-arvoiset ja nopeat verkkopalvelut. Mobiili ja kiinteä yhteys eivät ole joko tai valinta – molempia tarvitaan. Myös poikkeusoloissa valokuituinvestointeihin on syytä panostaa.

 

Etäteknologioita on hyödynnetty kevään aikana ahkerasti työpaikoilla ja kodeissa. Koulujen digiloikka käynnistettiin lähes yhdessä yössä, ja monelle etätöihin siirtyminen on muuttunut uudeksi normaaliksi. Miten tietoliikenneyhteyksissä riittää tulevaisuudessa kaistaa kaikkien palvelujen pyörittämiseen? Poikkeusolojen jälkeen on aika siirtyä pysyvästi tulevaisuuteen. Valokuidulla on siinä keskeinen rooli.

Toimintavarma ja huippunopea valokuituyhteys on välttämättömyyshyödyke, joka varmistaa, että verkon palvelut pelaavat. Liiketoiminnalle laajakaista on kriittinen. Yhteyksien pitää olla tietoturvallisia ja oikea-aikaisia, mutta myös kapasiteetiltaan riittäviä. Nopea ja toimiva valokuituverkko varmistaa palveluiden toimivuuden.

 

Kuitu tuo alueellista tasa-arvoa

 

Muuttoliikenne maaseudulta kaupunkeihin ja kasvukeskusten voimakas kasvu ovat lisänneet alueellista eriarvoisuutta. Investointien painopiste kun usein on siellä, missä on paljon maksavia asiakkaita. Kunnissa kamppaillaan vielä pitkään sen kanssa, miten verkkoon siirtyvät palvelut käytännössä jatkossa järjestetäänkään.

Meillä Suomessa tietoliikenneyhteyksien kehittämistä on dominoinut 1990-luvulta lähtien markkinaehtoinen malli. Investoinneissa ja yhteyksien kehittämisessä on satsattu mobiiliteknologiaan ja samalla luotettu siihen, että operaattorit kehittävät myös alueellista tietoliikenneinfraa. Nyt tarvitaan monien tuttujen rakenteiden purkamista ja uudelleen muotoilua; samalla on uusien investointipäätösten aika.

Monilla on se käsitys, että 5G tarjoaa valokuidulle korvaavan vaihtoehdon. Todellisuudessa 5G-verkko vaatii kuitenkin toimiakseen entistä kattavamman valokuituverkon: tukiasemia pitää olla aiempaa tiheämmin ja niiden tulee olla kytkettynä valokuituverkkoon, jotta päästään luvattuihin huippunopeuksiin. Voikin siis sanoa, että ellei lähellä ole valokuituverkkoa, ei sinne tule 5G-verkkoakaan. Molempia tarvitaan.

Markkinavetoinen tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ei yksin riitä lisäämään alueellista elinvoimaa. Sellaiset tahot, joille koko Suomen kehittäminen on tärkeää ja ihmisten tasavertainen kohtelu keskeistä, ovat valmiita investoimaan valokuituun. Finnet-liiton jäsenyhtiöt investoivat valokuituun viime vuonna noin 35 miljoonaa euroa.

Alueet, joissa on satsattu valokuituyhteyksiin, nousevat uudessa normaalissa voittajiksi. Hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet tehostavat alueen työllisyyttä ja mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymistä. Valokuitu on keino lisätä alueellista vetovoimaa ja tietoliikenneyhteyksien tasavertaisuutta.

 

Kuidun keskeinen rooli huoltovarmuudessa

 

Kun maailma on bittejä, huoltovarmuus kytkeytyy vahvasti tietoliikenneyhteyksiin. Valokuitu tuleekin nähdä nykyistä vahvemmin huoltovarmuuden uutena, keskeisenä resurssina. Huoltovarmuuteen liittyy vahvasti data ja digitaalisuus, vaikka sitä yhä vieläkin tarkastellaan yksipuolisesti toimivana tieverkostona, ruoan riittävyytenä tai sähköverkon toimivuutena. Nykyinen poikkeustilanne on näyttänyt sen, että yhteiskuntamme varautumiskykyä tulee parantaa panostamalla investointipääomia myös kuituverkkoon.

Kauanko sitten kestää ja mitä se vaatii, että kattava kuituverkko saadaan koko Suomeen? Tuleviin poikkeustilanteisiin varautuminen edellyttää pikaisia valokuituinvestointipäätöksiä. Kun löytyy tahtoa, päätöksiä voidaan tehdä nopeastikin. Pelkän pakon ei kannata antaa olla hallitseva ajuri päätöksissä.

 

Valokuitu on digiloikan ponnistusalusta

 

Ennustan, että vuoden päästä valokuituyhteyksissä eletään vilkkaita aikoja. Suomessa on käynnistynyt paljon uusia ja mielenkiintoisia kokeiluja, joissa palveluja tuotetaan täysin uudella tavalla, digitaalisesti. Esimerkiksi osa kuntien palveluista on siirtynyt hybridimalleihin, jotka toteutetaan osittain verkon yli. Valokuidun rakentaminen kiihtyy ja uutta investointihalukkuutta on ilmassa. Myös kodeissa ja työpaikoilla etäratkaisuja on viety askel eteenpäin ja samalla on alettu toteuttaa uusia virtuaaliteknologiaratkaisuja.

Kaikkea, mitä etänä voidaan tehdä, ei vielä täysin tunnisteta ja nähdä, mutta näkökenttä laajenee. Uudessa normaalissa on otettu valokuidun avulla ainakin reilu puoli askelta eteenpäin, ellei jopa ihan loikka. Digiloikka ei onnistu ilman riittävää kiinteää yhteyttä ja hypyn onnistumiseksi kaikille tarvitaan valokuitua. Voimme aidosti keskittyä loikkaukseen, kun kapasiteettia ei tarvitse miettiä.

 


Kirjoittaja:

Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry, p. 044 7228 210, jarmo.matilainen (at) finnet.fi