Uusi LPOnetin Omat Palveluni -sivusto avattu – hallinnoi omia palveluja kätevästi netin kautta

Monet asiakkaat haluavat mieluiten asioida itse netissä, silloin kun heille itselleen sopii. LPOnet vastaa nyt tähän tarpeeseen tarjoamalla asiakkaidensa käyttöön Omat Palveluni -itsepalvelusivuston. Asiakas voi sivustolla tarkistaa ja muuttaa omia tietojaan, nähdä ja tulostaa laskujaan sekä tarkistaa voimassa olevat palvelunsa. Kuituliittymän palvelupakettien nopeutta voi nostaa, ja asiakas voi myös hankkia tehokkaita WiFi Mesh -laitteita parantamaan omaa langatonta kotiverkkoaan. Palvelusta saa myös kätevästi yhteyden asiakaspalveluun tarvittaessa.

Kun henkilöasiakkaat kirjautuvat palveluun ensimmäistä kertaa, käytetään pankkitunnuksia. Yritysasiakkaat saavat kirjautumistunnukset asiakaspalvelusta.

Kirjaudu Omat Palveluni -sivustolle tästä.

Tökkiikö netti? Viisi faktaa verkkohäiriöistä

Pätkivällä ja hidastelevalla verkkoyhteydellä palvelut tökkivät ja ruudulla pyörivä latausympyrä tulee turhankin tutuksi. Mutta mitä tästä ilmiöstä oikeastaan tiedetään? Tässä artikkelissa kerrotaan tutkittua tietoa suomalaisten kokemista verkkohäiriöistä*.

 

1. Verkkoyhteyden häiriöt ovat yleinen riesa

 

Suomalaiset pitävät luotettavasti toimivaa verkkoyhteyttä suuressa arvossa. Lähes kolmannes meistä kuitenkin kärsii pätkivästä tai hidastelevasta kotiverkkoyhteydestä.

 

2. Hidastelu vaikuttaa palveluiden laatuun

 

Epäluotettavasti toimiva nettiyhteys aiheuttaa ongelmia erityisesti suoratoistopalveluiden katselulle. Mobiiliyhteyden varassa suoratoistopalveluja käyttävät kärsivät vakavista verkkoyhteyshäiriöistä yli kaksi kertaa valokuidun käyttäjiä useammin. Pätkivä netti heikentää myös videopuheluiden laatua sekä häiritsee etätöiden tekemistä ja verkkopalveluiden käyttöä.

 

3. Verkkohäiriöissä on alueellisia eroja

 

Pätkivä ja hidasteleva netti piinaa erityisesti maaseutukunnissa asuvia. Maaseutumaisissa kunnissa asuvat kokevat jatkuvia verkkoyhteyshäiriöitä yli kaksi kertaa yleisemmin kuin suomalaiset keskimäärin.

 

4. Valokuidun käyttäjät kokevat vähiten häiriöitä

 

Yhteystyyppi ratkaisee! Mobiiliyhteyden varassa nettiä käyttävät kokevat yli kaksi kertaa yleisemmin verkkohäiriöitä kuin valokuidun käyttäjät. Vain murto-osa valokuitua käyttävistä olisikin enää valmiita luopumaan valokuituyhteyksistään.

 

 

5. Valokuitu lisää vetovoimaa – luotettavasti toimiva netti tarjoaa vapautta ja mahdollisuuksia

 

Verkkoyhteyden häiriöillä on suuri merkitys yritysten, yhteisöjen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Luotettava ja nopea netti lisää alueen vetovoimaa ja tukee alueellisen tasa-arvon toteutumista sekä monipaikkaisen asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia.

Maaseutukunnassa valokuitua käyttävistä noin kaksi kolmannesta arvioi valokuidun lisäävän mahdollisuuksia etätyön tekemiseen. Valokuidun koetaan myös helpottavan työnteon ja maaseudulla asumisen yhdistämistä, avaavan mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja tuovan alueelle uusia asukkaita.

Häiriöiden kanssa ei tarvitse eikä kannata vain yrittää tulla toimeen, ongelmiin löytyy ratkaisuja. Joskus viat löytyvät laitteista tai kodin langattomasta verkosta, mutta yhteystyypin valinnalla on ratkaiseva merkitys. Valokuituyhteys on huippunopea ja tutkitusti toimintavarma.

 

Tarkista valokuidun saatavuus Loviisan, Porvoon, Lapinjärven ja Myrskylän alueella tästä.

 


*Finnet-liiton Suomi tarvitsee kuitua -hanke teetti Kantarilla tutkimuksen valokuidusta ja verkkoyhteyksistä maaliskuussa 2021. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Vastaajia kyselyssä oli 1050. Hankkeen verkkosivuilla julkaistaan sisältöä tutkimuksessa esiin nousseista teemoista.

 

LPOnetin Sulo-sähköpostiasiakkaille on tullut huijausviestejä – älä klikkaa linkkejä

Tietoomme on asiakkaidemme kautta tullut, että sähköpostilaatikoihin on tullut huijausviestejä, joissa pyydetään vahvistamaan sähköpostiosoite linkin kautta.

Alla ote huijausviestistä, jonka lähettäjäksi on ilmoitettu admin@sulo.fi. Jos ole saanut tämän kaltaisen viestin sähköpostiisi, älä klikkaa linkkejä, kyseessä on huijausyritys!

****
Hyvä sähköpostitilin käyttäjä,

Webmail-tilillesi yritettiin kirjautua tuntemattomasta sijainnista. Vahvista sähköpostiosoitteesi kirjautumalla sisään sähköpostitilillesi alla olevan linkin avulla, jotta voit suojata sähköpostitilisi kirjautumistiedot. Seuraa alla olevaa linkkiä suojataksesi sähköpostitilisi.

Napsauta tätä suojataksesi sähköpostitilisi (tässä kohtaa on huijauslinkki)

Jos et halua enää saada tätä sähköpostia

TILAA TÄSTÄ (tässä kohtaa on sama huijauslinkki)

Ystävällisin terveisin
Webmail-tiimi

***

 

Finnet-liiton tutkimus: Valokuitu takaa sujuvan etätyön

Suurin osa etätöitä nyt tekevistä suomalaisista aikoo jatkaa etätöiden tekoa useammin kuin koronapandemiaa edeltävällä ajalla, kertoo Finnet-ryhmän tuore tutkimus. Tutkimukseen vastanneilla valokuituyhteyden käyttäjillä oli verkkoyhteydessään vähiten häiriöitä. Etätyössä tarvitaan paitsi luotettavaa ja nopeaa verkkoyhteyttä, myös esihenkilöiltä aivan uudenlaisia johtamisen ja vuorovaikutuksen taitoja.

 

Lukuisat suomalaiset siirtyivät reilu vuosi sitten etätöihin lähes yhdellä digiloikalla. Kaksi kolmasosaa nyt etätöitä tekevistä suomalaisista aikoo Finnet-ryhmän tuoreen tutkimuksen mukaan tehdä etätöitä jatkossa useammin verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan.

Jotta etätyö sujuisi ja olisi tuottavaa, täytyy työvälineiden ja verkkoyhteyden olla kunnossa. Joka neljäs vastaaja kertoikin verkkoyhteyksien häiriöiden haitanneen etätöiden tekemistä.

 

 

Verkkoyhteyden häiriöt ovat tutkimuksen mukaan yleisiä, lähes kolmasosalla kaikista vastaajista yhteys oli pätkinyt tai hidastellut jonkin verran tai jatkuvasti. Häiriöiden esiintymisessä oli kuitenkin huomattavia eroja erilaisten yhteystyyppien välillä. Valokuituyhteyksien käyttäjillä häiriöitä oli esiintynyt selkeästi vähiten, vain noin joka kuudennella.

– Valokuidun ylivoimaisuus ei ole meille yllätys. Valokuitu on vakain, energiatehokkain ja luotettavin yhteys. Jos halutaan sujuvaa ja tuottavaa etätyöntekoa, niin kuidulle ei ole vaihtoehtoa, sanoo Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.

Verkkoyhteyden häiriöt vaikuttavat etätyönsujuvuuteen eri tavoin työnkuvasta riippuen. Pätkivä ja hidasteleva verkkoyhteys häiritsi tutkimukseen vastanneilla esimerkiksi videopuheluiden soittamista.

– Jos työtehtäviin kuuluu useampien henkilöiden etätapaamisia, verkkoyhteyksien häiriöt ovat tuhoisia tuottavuuden kannalta. Osallistujat odottelevat palaveripudokkaita ja toistavat samoja asioita uudestaan heille. Huippuunsa valmisteltu esitys ei vakuuta, kun esiintyjä aloittaa kolmannen kerran alusta. Valokuidun ylivertaisuus näkyy myös erityisen hyvin, kun tiedostoja pitää ladata verkkoon tai samalla yhteydellä on useampia käyttäjiä.

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös erikseen valokuituyhteyttä käyttävien kokemuksia etätyöstä. Noin kaksi kolmesta vastaajasta arvioi valokuituyhteyden mahdollistavan etätöiden tekemisen. Luotettavan valokuituyhteyden ansiosta videopalaverit sujuvat pätkimättä, minkä lisäksi valokuituyhteyden tiedonsiirtokyvyn luotettavuus ja nopeus on muihin teknologioihin verrattuna ylivoimainen.

 

Toimiva verkkoyhteys on johtamisen ja vuorovaikutuksen perusta

 

Korona-aika on vaatinut esihenkilöiltä aivan uudenlaisen johtamisen, kohtaamisen sekä vuorovaikutustaitojen opettelua. Luotettavasti toimiva verkkoyhteys on kriittisessä roolissa, kun tehdään tiimin kesken töitä pitkienkin välimatkojen päästä.

– Toimistolla on helppo havaita, kuka on itseohjautuvampi ja kuka kaipaa tukea, neuvoja ja keskustelukumppania. Videopuhelut auttavat kohtaamaan, mutta jos ruudulle ilmestyy nykimään samean taustan päällä leijuva pikselöitynyt esimies, niin sellaista apua tai tukea ei oikeastaan kukaan kaipaa. Sujuvan etätyön vuoksi jokaiseen asuin- ja yrityskiinteistöön sijainnista riippumatta tarvitaan nopea ja luotettava nettiyhteys, sanoo Matilainen.

Etätyön toteutumisessa Matilainen näkee edelleen ongelmia, etenkin ihmisten kohtaamisten sekä kätevien, toimiston kaltaisten työtilojen puuttumisessa. Toisaalta paikkariippumaton työ sekä työmatkoihin kuluvan ajan vapautuminen hyötykäyttöön ovat avanneet aivan uusia mahdollisuuksia.

– Fiksuimmat työnantajat kehittävät nyt tapoja tukea monipaikkaista työtä, mikä tuo heille jatkossa tuottavimmat työntekijät. Jatkuvasti toimistolta käsin tehtävä työ jää jatkossa vain harvoihin tehtäviin. Ihmiset haluavat enemmän mahdollisuuksia työntekoon, yrittämiseen, itsensä kehittämiseen ja vapaa-aikaan. Luotettava ja nopea verkkoyhteys on tässä avainasemassa.

 

Finnet-liiton Suomi tarvitsee kuitua -hanke teetti Kantarilla tutkimuksen valokuidusta ja verkkoyhteyksistä maaliskuussa 2021. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset. Vastaajia kyselyssä oli 1050. Hankkeen verkkosivuilla julkaistaan sisältöä tutkimuksessa esiin nousseista teemoista. 

 

Mediatiedote: LPOnetin tilinpäätös 2020

LPOnet jatkoi strategian mukaista valokuituverkon laajentamista Loviisassa, Porvoossa, Lapinjärvellä ja Myrskylässä. Uutena strategisena fokuksena aloitettiin panostus yritysten ICT-palveluliiketoimintaan. Osuuskunnan konsernirakenne purkaantui vuoden aikana, kun sen kokonaan omistama tytäryhtiö Osuuskunta EmsaloNet, joka omisti LPOnetin käyttämän valokuituverkon Porvoon Emäsalossa, sulautui emo-osuuskuntaan.

 

LPOnetin liikevaihto oli vuonna 2020 4,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski nimellisesti, 0,6 %, edellisvuoteen verrattuna. Lasku johtui pääasiassa vuonna 2019 lopetettujen lankapuhelin- ja kaapeliverkon palveluiden poistumisesta, kun taas koronapandemia laski liikevaihtoa vain hieman. Myös valokuituliittymien asennusmäärä jäi hieman normaalia alhaisemmaksi, joskin valokuituverkon liittymien ja palveluiden tuotot kasvoivat edelleen. Jäsenalennuksia myönnettiin vuoden aikana 335 tuhatta euroa.

 

Liiketulos parani 4,3 % päätyen 456 tuhanteen euroon. Tulosta paransi koronatilanteesta seuranneet kustannussäästöt. Tilikauden tulos oli 184 tuhatta euroa.

 

LPOnet investoi vuonna 2020 1,5 miljoonaa euroa, lähes yksinomaan valokuituverkon rakentamiseen.

 

LPOnetin verkossa lähes 6000 valokuitutaloutta ja -yritystä

 

Valokuituliittymien kysyntä jatkui hyvänä. Koronan seurauksena valokuituliittymän ylivoimaisuus kodin laajakaistaliittymänä nousi esiin, kun perheessä samanaikaisesti tarvitaan kapasiteettia yhtä tai kahta Teams-kokousta, paria Zoom-koulutuntia sekä mahdollisesti vielä pienimmän lastenohjelmia varten, ja kaikki hyvälaatuisina ilman pätkimistä.

 

Valokuituliittymien määrä kasvoi 8 % ja vuoden lopussa LPOnetillä oli jo lähes 6000 valokuituverkon liittymää.

 

Asiakasomistajuus tärkeä etu

 

Asiakasomisteisen osuuskunnan tärkeimpiin mittareihin kuuluvan jäsenmäärän kasvukiihtyi edelleen vuonna 2020. Jäsenmäärää kasvattaa valokuituverkon laajentuminen, uuden liittymän ostajien liittyessä lähes poikkeuksetta jäseneksi. ”On hyvä nähdä, että asiakkaamme ovat oivaltaneet asiakasomistajuuden tuomat edut liittymien ja palveluiden hinnoissa. Näin omistajamme saavat hyödyn osuussijoituksestaan suoraan laskulla, joka kuukausi”, toteaa LPOnetin toimitusjohtaja Gustaf Forsberg.

 

Jäsenmäärä kasvoi yli 6 % ja oli vuoden lopussa lähes 4700. Osuuksien määrä kasvoi vajaat 5 % ylittäen 6000:n rajan.

 

Tilinpäätös 2020 (pdf)

Katsaus toimintaan 2020 (pdf)

 


Vuonna 1931 perustettu LPOnet on moderni asiakasomisteinen kuitu-, tietoliikenne- ja IT-palveluosuuskunta, joka itäuusmaalaisena yhtiönä panostaa vahvasti alueen valokuituverkkoihin, laajakaista-, Internet-, TV- ja IT-palveluihin sekä paikalliseen asiakaspalveluun. Yhtiö investoi merkittävästi valokuituverkon rakentamiseen itäisellä Uudellamaalla. Yhtiö palvelee asiakkaitaan paikallisesti asiakaspalvelupisteissään Loviisassa ja Porvoossa. Yhtiö on Finnet-liiton jäsen.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Gustaf Forsberg, matkapuhelin 044 505 8250, s-posti gustaf.forsberg@lponet.fi

Milloin olet viimeksi päivittänyt Sulo sähköpostin salasanan?

Sähköpostilaatikon salasana on hyvä päivittää säännöllisesti. Rikolliset keksivät entistä ovelampia keinoja kalastella salasanoja, ja jos käytät samaa salasanaa useassa palvelussa, on huijarin helpompi päästä käsiksi tärkeisiin henkilö- ja tilitietoihisi. Kannattaa siis aina käyttää eri salasanoja eri palveluissa.

Jos et pitkään aikaan ole vaihtanut sähköpostilaatikon salasanaa, kannattaa toimia nyt.

 

Millainen on turvallinen salasana?

 

Hyvä salasana on riittävän pitkä ja se sisältää isoja ja pieniä kirjaimia, erikoismerkkejä ja numeroita. Voit myös käyttää kokonaista lausetta, joka on vaikea arvata mutta helppo muistaa – aina parempi jos käytät puhekieltä tai murretta.

Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta löydät vinkkejä, miten keksit hyvän salasanan:
https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/pidempi-parempi-nain-teet-hyvan-salasanan

 

Näin päivität Sulo sähköpostin salasanan

 

  • Mene osoitteeseen oma.sulo.fi ja kirjaudu sisään tunnuksilla, jotka sait tehdessäsi sopimuksen sähköpostin käyttöönotosta (jos olet vaihtanut salasanaa, käytä uusinta).
  • Sulo sähköpostin salasanassa voit käyttää 6-32 merkkiä (salasanaan vaaditaan pieniä ja isoja kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä).
  • Jos sinulla on useita Sulo-sähköpostilaatikoita, kannattaa vaihtaa kaikkien salasanat. Jos et koskaan ole vaihtanut pääkäyttäjän salasanaa, kannattaa tämäkin tehdä. Pääkäyttäjän salasanan sait palvelun käyttöönoton yhteydessä. HUOM! Pääkäyttäjän tunnuksella kirjaudut myös omahallinta.fi-sivustoon, jossa hallinnoidaan kaapeli-tv-maksukanavia.
  • Jos olet unohtanut pääkäyttäjän salasanan, ole yhteydessä asiakaspalveluumme.

Uusi maksuton ikäihmisille suunnattu tv-kanava lisätty kaapeli-tv-verkkoon

Arkiliikuntaa, muistikuntoutusta ja kulttuuria ikäihmisille omalta tv-kanavalta

 

Koti TV tarjoaa ikäihmisille liikunnallista etäkuntoutusta, virikkeellistä muistikuntoutusta sekä kulttuuria ja opetuksellista sisältöä joka arkipäivä klo 11-13. Ruotsinkieliset lähetykset tulevat maanantaisin ja perjantaisin klo 10-11. Ohjelmat sisältävät eri toimintakyvyn tasoille sopivia harjoitteita. Kunto-ohjeita toistetaan viikottain, jolloin liikesarjat tulevat tutuiksi, muisti vetreytyy ja saadaan paras mahdollinen vaikuttavuus ikäihmisen toimintakykyyn.

Koti TV:n kuntoutustunnista vastaa Suomen Fysiogeriatria Oy, jolla on lähes 40 vuoden kokemus senioreiden, ikäihmisten ja muistisairaiden fysioterapiasta ja kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta.

Kulttuuri ja oppiminen -osiossa teemat vaihtelevat kuukausittain. Ohjelmassa on mm. etäohjattuja museokierroksia, yhteislaulua, voimistelua, tanssia ja digi-opetusta.

Kanava näkyy kaapeli-tv-verkossa kanavapaikalla 99. Jos kanava ei automaattisesti tule näkyviin, tee televisioon/digiboksiin uusi kanavahaku ja tarvittaessa tehdasasetusten palautus laitteen käyttöohjeen mukaisesti.

Mediatiedote 18.12.2020: Yhteistyö Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa ylitti odotukset

PORVOO, ITÄ-UUSIMAA Elokuun alussa alkanut mittava yhteistyö on saatu onnistuneesti päätökseen Haaga-Helian sekä porvoolaisten yritysten välillä. Yhteistyössä olivat mukana päätoimeksiantajan LPOnetin lisäksi mainostoimisto Storymaster sekä markkinointitoimisto Haven Porvoo, joiden avulla valokuidun markkinointikampanjoita toteutettiin eri kohderyhmille.

Yhteistyössä hyötyivät niin opiskelijat kuin mukana olleet yritykset. Opiskelijat ovat saaneet oikeita työelämän taitoja, sillä he ovat projektin aikana päässeet konkreettisesti toteuttamaan markkinointiviestintää eri kanavissa. Mukana olleet yritykset saivat opiskelijoilta hyviä kehitysehdotuksia sekä raikkaita ideoita tulevaisuutta varten.

 

Valmiudet työelämään

 

– Vaikka projekti on vienyt suuren osan lukukaudesta, se on kuitenkin myös antanut meille paljon valmiuksia työelämään, pohtii opiskelija Amanda Puuronen.

– Punaisen langan säilyttäminen ”paikallisilta paikallisille” ryhmässämme onnistui hyvin koko projektin ajan, Puuronen jatkaa.

Itä-Uudellamaalla asuvista 93 966 asukkaista projekti tavoitti kymmeniätuhansia kuluttajia loka-marraskuun aikana. Kampanjat näkyivät Instagramissa, Facebookissa, YouTubessa, LPOnetin kotisivuilla sekä paikallisradiossa. Projektin aikana ryhmät kohtasivat haasteita, mutta niistä huolimatta lopputulos oli vaikuttava.

– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun nämä opiskelijat suunnittelivat, toteuttivat ja analysoivat aidon markkinointiviestinnän projektin yritykselle. Se vastasi ja jopa ylitti odotuksemme, kommentoi opettaja Maria Vickholm.

– Projektissa ehdottomasti hienointa oli nähdä oman työn tulokset, kommentoi opiskelija Sofia Sulonen.

 

Projektin ainutlaatuisuus

 

Erityistä oli opiskelijoiden saama tuki eri alojen ammattilaisilta. LPOnetin lisäksi opiskelijoita auttoivat Storymasterin Mats Tuominen ja Haven Porvoon Kalle Alanen. Tämä toi aivan uuden ulottuvuuden verrattuna siihen, että ohjaamassa olisivat olleet ainoastaan opettajat.

– Yleisvaikutelma oli todella positiivinen. Monen hyvän idean joukosta löytyi jopa helmiä, toteaa Storymasterin Mats Tuominen

Opiskelijoiden innostus ja ryhmässä toimiminen yllätti minut. Luulen, että opiskelijat ovat oppineet miten paljon turnauskestävyyttä markkinointi vaatii, Tuominen jatkaa.

Projektin alussa pyrittiin win-win tilanteeseen, jossa molemmat osapuolet hyötyisivät projektista.

– Projekti on vienyt enemmän aikaa kuin osasimme kuvitella, mutta se on kuitenkin antanut odotettua enemmän, toteaa LPOnetin myyntijohtaja Mats Åminne.

– Opiskelijat ovat tuoneet todella paljon lisäarvoa LPOnetille. Yhteistyön ansiosta saimme näkyvyyttä sekä uusia ideoita markkinointiviestintään, Åminne jatkaa.

 

 

Kirjoittaneet Haaga-Helian opiskelijat: Amanda Puuronen, Adele Collin, Sofia Sulonen, Reetta Laakkonen & Laura Junna

Kuva: Projektin tekoa Porvoon Kokonniemen huipulla. Kameran takana työntouhussa (oikealta) Storymasterin Mats Tuominen, Janne Jankkari sekä Eino Jokio.